lauantai 14. tammikuuta 2012

Keittiöpuuhissa

Tänään päätin kokeilla Nelliinan vaatehuoneen  uunilohireseptiä - osuvasti nimettynä Laiskalle lohta. ;> Joskus tuollaiset hieman sieltä täältä oikaisevat reseptit ovat arjen (tai lauantain, what ever) pelastajia, kuten minulla tänään keskellä siivouspäivää - ei siinä kuulkaa auta tuntitolkulla seistä hellan ääressä keitoksia hämmentämässä; saattaa jäädä joku tahra puunaamatta tai joku ryppy lakanoissa silittämättä ja se on vakava paikka se!

Reilusti sipulia ja ohuiksi viipaloituja kesäkurpitsan siivuja.

Ihan täsmällisesti en tuota Nelliinan ohjetta noudattanut, mutta melko likellä kuitenkin. Elikäs uunivuokaan lohta, merisuolaa, hieman kalamaustetta, sipulia ja kesäkurpitsaa. Päälle Creme Bonjour pippuriruokakermaa.

Uskomattoman paksu ja täyteläinen ruokakerma!

En ole ihan varma, onko tämä tuote täsmälleen sama kuin Nelliinan käyttämä puoliympyrän muotoisessa muovirasiassa oleva töhnä, mutta oli tämäkin ruokakermaksi todella ihastuttavan paksua ja maukasta!


Vuoka uuniin 180 asteeseen noin 50 minuutiksi. Ja herkkua on! :)

Tämän kanssa ei ainakaan minusta tarvita enää mitään sen kummempia lisukkeita, raikas salaatti riittää mainiosti kaveriksi.

Jääkaapin vihanneslaatikot järjestyksessä.

Ruoanlaiton yhteydessä tulin pesseeksi jääkaapinkin ja hoksasin jälleen loistavan keinon säästää aikaa, vaivaa ja hermoja tulevilla ruoanlaittokerroilla: pilkoin jäävuorisalaatin jo valmiiksi ja pakkasin isoihin minigrip -pusseihin, seuraavalla kerralla ei siis tarvitse muuta kuin lisätä sopiva määrä pussista muiden vihannesten joukkoon. :)

Saattaahan se olla, että nuo leikkauspinnat hieman pääsevät tummumaan, mutta siihen nyt ei kukaan kuole. Ja tuo määrä on kuitenkin niin pieni, että eiköhän se ole kokonaisuudessaan käytettykin jo muutamassa päivässä.

Tänään on tosiaan ollut oikein kunnon siivouspäivä, taas kerran; kaksi 200 litran jätesäkkiä tuli taas täyteen erinäistä roskaa ja jälleen ollaan lähempänä sitä tilannetta, ettei talossamme ole yksikään huone romuvarasto käytössä, vaan kaikilla on joku selkeä missio. Miehenikin istutin keittiön pöydän ääreen parin metrin korkuisen paperipinon kanssa, jotta tuo käy kaikki isältään jääneet paperit läpi, heittää tarpeettomat pois ja tarpeelliset mapittaa siististi hänelle osoittamiini kansioihin. Vielä niitä paperipinoja löytyy vähän sieltä täältä, mutta lupaavalla mallilla ollaan jo!

Päätin vielä iltani ratoksi ryhtyä oikein kätevä emännäksi ja helpottaa jo ennalta huomista aamun ja aamupäivän kiirettä. Mieheni työvuoro alkaa puolenpäivän jälkeen, ja jotta ehdin tehdä lounaan ennen sitä, tein lindströminpihvien taikinan jo tänään jääkaappiin valmiiksi! Sen lisäksi latasin kahvinkeittimen valmiiksi, laitoin miehen aamumössön siemenet ja kuivahedelmät likoamaan ja pesin blenderin. Niin uskomatonta ennakointia ja kätevöintiä, etten itsekään tahdo uskoa todeksi. Toivottavasti tästä muodostuisi tapa, jonka ansiosta välttyisin jatkossa kiireisiltä ja kiukkuisilta aamuilta. :)

4 kommenttia:

  1. Voih,onko sun nimi oikeesti Coralline-vai onko se vaan erittäin suloiselta kuulostava "taiteilijanimi"? :) Sun blogi näyttää olevan mukava sekoitus arkee ja juhlaa,(ruuan) valmistamista ja odottamista joten eiköhän meitsi lukijaks ala :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehei, Coralinen olen napannut ihan siitä animaatioelokuvasta, Coraline. ;) Oma nimeni on huimasti tavanomaisempi ja "suomalaisempi". Netissä vain tuntuu mukavammalta kirjoitella nimimerkin turvin, nykypäivänä tiedä, ketkä kaikki googlettelevat kenekin nimiä... (Minäkö muka vainoharhainen?)

      Kiitos! Mahdollisimman monipuolisesti yritän kertoilla niin siitä arjesta kuin juhlastakin, vaikka tällä hetkellä se arki on hyvin paljon enemmän todellisuutta kuin juhla. ;)

      Mukava saada uusia lukijoita, toivottavasti viihdyt seurassa ja kommentoit jatkossakin! ^^

      Poista
    2. Niinhän ne nimimerkit tuntuvat yleistyvän... Kommentoin,siitä saat olla varma :D

      Poista