maanantai 30. huhtikuuta 2012

Terveiset Turusta!

Hiio hoi ja klara vappen kaikille!

Täällä tosiaan on nyt muutama päivä pyöritty Turussa siskon luona ja vauhti on sitä luokkaa, ettei paljoa ole koneella ehtinyt istuskella - ja silloinkin, kun ehtisi, painaa väsy jo silmänurkissa siihen malliin, ettei paljoa ole tarvinnut unta houkutella. Tänäänkin ollaan menty ihan minuuttiaikataululla ja nyt tuli pieni hengähdystauko ennen illan vappurientoja.


Tähän mennessä ollaan kierretty kaikki alueen ostoskeskukset läpi, yksi kirpputori, sekä Naantalia jonkun verran. Eilen illalla vieteltiin tämän kesän ensimmäistä piknikiä illansuussa ja oli kyllä ihastuttavan lämmintä! Harmi vaan, että saimme seuraamme erään kutsumattoman vieraan, joka käytöksestä päätellen oli vedellyt hieman muutakin kuin pulkkaa, joten jouduimme jättämään aurinkopaikkamme kalliolla ja siirtymään sisätiloihin jatkamaan iltaamme, mutta emmeköhän me tänä illalla jälleen löydämme itsemme jostakin nurmikolta istumasta.

Toistaiseksi olen siis nähnyt sukulaisia ja perhettä ja tutustunut molempien siskojen uusiin poikaystäviin (miten musta tuntuu, että tää kuuluu asiaan joka kerta, kun mä tuun Turkuun? Käynkö mä täällä liian harvoin, vai mikä tämä homma oikein on?!). Kaikki ovat olleet enemmän tai vähemmän tohkeissaan tästä mun aavistuksen kasvaneesta mahastani ja kaveri nimesikin minut jo Navaksi, koska mun napani on pullahtanut ulos kolostaan ja näkyy vaatteidenkin alta sellaisena pienenä pallerona. Tosi viehättävää ja kaunista. Entinen työkaveri totesi mun hieman turvonneen sitten viime näkemän. Ja eräs vähän vanhempi rouva antoi minulle istumapaikan ruuhkabussissa. On tämä jännää tämä raskaana oleminen.


Äiti ja pikkusisko ovat melkein kilpaa ostelleet tulevalle pienokaiselle lahjuksia, samoin kummitätini, joten mitään pula-aikaa ei meidän lapsi ainakaan tule ensimmäisinä vuosinaan näkemään. Pitää varmaan lainata joltain peräkärryä kotimatkaa varten... Lahjuksista teen sitten myöhemmin vaikka ihan oman postauksensa, kunhan ehdin kuvata ne kaikki ja kirjoittaakin niistä jotain.


Muutaman päivän olemme vielä täällä Turussa ja sitten siirrymmekin mieheni kanssa äitini luokse mutamaksi päiväksi saariston rauhaan, kunnes perjantaina taas palaamme kaupunkiin ja suunnitelmissa olisi ainakin Popedan keikka, jos vain suinkin saamme sinne vielä liput. Pikkusiskoni on toivoton Popeda-fani, joten ei ollut mikään yllätys, että kyseinen keikka ympättiin lomaohjelmistoomme automaattisesti.


Kuvat on hieman epäjärjestyksessä ja useammalta päivältä, mutta kaikki kuitenkin suunnilleen samoilta kulmilta, joten ajattelin laittaa ne kaikki tähän samaan. Eilinen piknikimme sijaitsi tosiaan Turun kaupungin teloituspaikalla - oli pakko ottaa oikein todistusaineistoa aiheesta. :) Jänään huomata, että vaikka olen Turussa asunut ja viettänyt aikaani vaikka miten paljon, vielä löytyy monia sellaisia paikkoja, joiden olemassaolosta ei ole tinnytkään - siitäkin huolimatta, että olen joskus aiemminkin viettänyt kesäiltaa tuolla samaisella kalliolla...


Nyt tämä neiti lähtisi hieman ehostautumaan uudelleen ja sen jälkeen olisikin suunta takaisin kohti keskustaa, ilmapallomyyjiä, lakitusta, vapun herkkupöytää ja Aurajoen rantaa. Kyllä kesä maistuu makealta! <3

Oikein aurinkoista ja mukavaa vappua kaikille!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Tarroja vauvan huoneeseen

Selailin hieman sisustustarravalikoimia - viime aikoina olen alkanut himoitsemaan sellaisiakin kotiini, vaikka täytyy myöntää, että paljon tähdellisempääkin hankittavaa olisi. Ainahan saa kuitenkin haaveilla ja suunnitella, sehän on sentään vielä ilmaista! :)


Sweet Dreams -pilvi Sisustustarrat.fi -nettikaupasta, 20,00 €. Sopisi täydellisesti pinnasängyn viereen. 



Bambi, 38,00 €.




Tähtiä, 14,00 €. Näitä saa myös eri värisinä; yksi varteenotettava vaitoehto voisi olla myös hopeanharmaat tähdet.


Teksti, joka sopisi vaikka vauvan huoneen oveen. 22,00 €.


Toinen teksti, joka niin ikään sopisi vaikka oveen. 19,00 €




P.S. En sitten ennen matkalle lähtöä ehtinytkään hirveästi kirjoitella juttuja arkistoon ajoitettavaksi, mutta julkaisen ne, mitä luonnoksissa nyt on, ja kenties, jos ehdin jossain välissä, niin välillä ihan ajankohtaisiakin juttuja matkan varrelta. :)

torstai 26. huhtikuuta 2012

Ihan pihalla

Viimeinen päivä ennen lomaa! Ajattelin pyhittää tämän päivän pakkaamiselle, lopuille siivoushommille, muutamille pakollisille askarteluhommille, yms. mutta enhän minä voinut vastustaa ulkona vallitsevaa auringonpaistetta! Siispä harava ja pihaharja kainaloon ja nauttimaan raittiista ilmasta. :)


Suurimman osan etupihasta olen jo saanut haravoitua, muutamissa kohdissa on vielä lunta, mutta eiköhän nekin tässä muutaman päivän aikana sula pois. Toista se onkin sitten takapihalla, jossa kinokset ovat edelleen sellaista metrin luokkaa, kiitos katolta pudonneiden lumien.



Inhottaa, kun lumien sulamisen myötä kaikki mahdollinen roska tulee esiin. Meidän aidan toisella puolen menee oja, ja sehän oli aivan täynnä silkkaa roskaa kuin myös tupakantumppeja ja koiran jätöksiä. Minähän ne sieltä kävin siivoamassa sitten pois, mutta tuleehan niitä taas lisää - eivät ihmiset tunnu välittävän, edes sen vertaa, että korjaisivat ne koiriensa läjät pois. Ja luntakin ojassa on vielä sen verran, että senkin alta paljastuu varmasti jos jonkinmoista.

Taidan pian saada kylähullun maineen, kun kyykin tuolla ojanpohjalla roskia noukkimassa... Kohta alan varmaan nakella niitä roskia ohikulkijoiden päälle, kun kehtaavat roskata. No, tuskin olisin ainoa hullu tällä kylällä...


Päälle vetäisin miehen työkaverilta saamani kantoliinatakin. Takki on siis tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun vauva on rinnan päällä kantoliinassa; takissa on irroitettava lisäosa, jonka ansiosta takki menee kiinni ja suojaa myös lasta. Minä käytin tätä nyt ilman tuota lisäosaa, koska se on jo tällä hetkellä ainoa takki, joka minulle menee kunnolla päälle ja kiinni - ja suojaapa tuo loistavasti myös tuulelta ja sateelta. Mikään muodin  huippuluomus tämä ei missään nimessä ole, mutta en minä pihatakilta sellaista ominaisuutta vaadikaan; nuo jätti-isot taskut ovat jo sitäkin suurempi plussa - niihin mahtuu vaikka mitä tavaraa! :D

Tänään ajattelin ottaa asiakseni myös kirjoitella muutamat postaukset valmiiksi teille ajastettavaksi lomani ajaksi, koska todennäköisesti en koko puolentoista viikon aikana tule hirveästi aikaani uhraamaan tietokoneen äärellä. Jospa saisin vaikka ne haastekuvatkin vihdoin otettua ja julkaistua!


Minulle saa myös laittaa toiveita, jos on mielessä jotain erityistä, mistä haluaisi minun täällä blogissani kirjoittavan, tai mistä haluaisi kuvia. :)

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Säihkettä kynsissä

Yksi ilta yläkerran wc:n kosmetiikkavarastoja siivoillessani tulin huomanneeksi lakan, jota olen pitänyt vähän liian raisuna vähän kaikkiin mahdollisiin tilaisuuksiin, enkä näin ollen ole tullut käyttäneeksi tuota kuin muutamia kertoja. Varsinainen kirppiksen heräteostos!



Puhun siis tosiaan nyt tuosta IVSTY Cosmeticin punaisesta hilelakasta. Pohjallahan minulla oli jo valmiina Lumenen Lumottu uni -lakkaa.


Minä en todellakaan ole mikään kynsitaiteen ammattilainen, mutta olin kyllä varsin tyytyväinen lopputulokseen, jonka sutaisin muutamassa minuutissa vessan lattialla kesken siivousrupeaman. :D


tiistai 24. huhtikuuta 2012

Aarreaitta

Käynti käynnin jälkeen vakuutun aina vain enemmän, että Oulunsalon Taika Pirtti -kirppis on varsinainen aarreaitta; en edes muista, koska olisin viimeksi lähtenyt sieltä tyhjin käsin ulos! Tuossa kirpparissa on myös se hyvä puoli, että siellä ihmiset eivät kuvittele rikastuvansa myydessään vanhoja juttujaan pois, vaan tarkoitus on oikeasti kierrättää eteenpäin hyvää ja kunnollista tavaraa edulliseen hintaan. Saada itselleen turhat tavarat vielä käyttöön.


Pitkästä aikaa ostin itsellenikin jotain. Keltaista olen kaipaillut jo jonkun aikaa vaatekaappiini, ja siihen saumaan sattui sopivasti tämä Onlyn t-paita, hintaa huimat 1 €. Tämä on vieläpä sen verran pitkä, että peittää hyvin tämän raskausmahanikin; minulla kun alkaa jo olla tavalliset t-paidatkin vähissä, kun eivät tahdo oikein mennä päälle...

Myös huivilla oli hintaa euron. Tykkään noista huiveista hirmuisesti, ja minulta löytyykin se jo punaisena ja sinisenä ennestään. Uutena ne vaan tuppaavat maksamaan melkoisia summia. Nämä ovat käteviä sekä kaulassa, että hiuksissa.


Ikean tekstikoristeinen kangas, 1,50 €. Tätä on sen verran reilusti, että riittää ainakin kaksiin pikkuverhoihin, joihin olen etsinyt kangasta jo vaikka kuinka kauan, mutten ole löytänyt mitään sopivaa. Simppeli, mutta nätti. :)

Hintakin oli sen verran kohtuullinen, että jopa minä uskallan lähteä kokeilemaan tällä mitenkä minun ja ompelukoneen yhteistyö lähtee sujumaan; ompelukoneeseen en nimittäin ole kajonnut sitten yläasteen käsityötuntien, ja silloinkin aiheutin opettajalle lähinnä harmaita hiuksia...


Ja jotta noudattaisin jo tutuksi tullutta kaavaani ostaa vauvalle aina kirppareilta jotakin, nappasin matkaani tällaisen naulakkokaksikon. Kaksi samanlaista suloista naulakkoa yhteensä 2 €. Tarkkaa paikkaa en näille vielä tiedä, mutta tulevat aivan varmasti tarpeeseen.


Ja vielä vauvan tumput, hintaan 50 snt. Juujuu, olen kyllä päättänyt, etten enää osta vauvalle vaatteita, koska niitä on jo kertynyt melkoisesti (ja muuten edelleen vain kaksi uutena ostettua vaatetta!), mutta eihän näitä voinut vastustaa, ei mitenkään! Ylipäätään olen kyllä melkoisen tyytyväinen itsehillintääni, mitä tulee kauppojen vauvanvaateosastoihin, yksi herpaantuminen tästä intohimoisesta kierrätysvimmastani sallittakoon, eikö vaan?

Tosiaan, alkaa vauvanvaatekiintiö olla aika hyvällä mallilla, ja vielä on tulossa lisääkin, kun ystäväni siivoilee hieman kaappejaan, mutta uusille ostoksille tuskin ilmenee enää tarvetta. Tänäänkin tuli taas kassillinen kaikenmoisia vaatteita (joskin siinä oli mukana vaatetta myös minulle, jei!) miehen työkaverilta, joten pyykkirumba ei taida loppua ihan vielä hetkeen. Eipähän sitten ainakaan pikkuiselta lopu vaatteet aivan heti kesken. :)

Näiden lisäksi löytyi vielä Sophie Kinsellan kirja Varsinainen talousihme, jonka ajattelin ottaa matkalukemisekseni Turun reissulle.

Nyt taidan lähteä tekemään tuttavuutta ompelukoneen kanssa! Oikein mukavaa illan jatkoa kaikille. :)

Virkattu muffinssi

Minä en ole koskaan ollut hyvä käsitöissä ja yläasteellakin olin enemmän poissa kuin paikalla, mitä tuli käsityötunteihin (sattumoisin tukioppilashommat sattuivat aina ko. tunneille....), joten olenkin hämmästyttänyt suuresti jopa itseäni sillä innolla, minkä olen kehittänyt kaikenmaailman lankahommiin; neulomiseen ja virkkaamiseen.


Vauvan tumppuja aikani neulottua aloin pohtia jotain muuta hommaa käsilleni ja päätin kokeilla, miten minulta sujuu virkkaaminen.  Haaveissani teen joskus itse kokonaisen maton virkkaamalla, mutta ennen kuin lähden tilailemaan lankoja tuota hommaa varten, ajattelin kokeilla, osaanko ylipäätään tehdä muuta, kuin ketjusilmukkaa.


Viivin virkkausnettiä apuna käyttäen onnistuin kuin onnistuinkin virkkaamaan muffinssin tällä ohjeella. Ei se nyt ehkä ole maailman kaunein, mutta riittää minulle todisteeksi siitä, että voin alkaa siirtyä kohti päämäärääni ja itse virkattua mattoa. Sitä ennen ajattelin tosin vielä kokeilla korin virkkaamista tällä ja tällä ohjeella. Ihan jo senkin takia, että matto ainakin vaikuttaa sen verran suurempi töiseltä, että riskinä on minun kohdallani aina, että kyllästyn koko hommaan, ennen kuin olen saanut sen edes valmiiksi....

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Lomastressi

Heipä hei taas parin päivän hiljaisuuden jälkeen! Mulla on taas vaihteeksi niin monta rautaa tulessa ja ohjelmaa hiukan liiaksikin siihen nähden, kuinka lyhyt aika mulla on sen kaiken hoitamiseen, etten ole koneella juurikaan ehtinyt keikkua.

Ensi torstai-perjantai välisenä yönä me suunnataan rakkaan Kiamme nokka kohti Turkua ja sitä ennen pitäis saada mm. koko talo puunattua vimpan päälle, piha laitettua, koottua vähän huonekaluja, pakattua, tehdä valmiiksi muutamia postauksia blogiin ja ajastaa ne tänne yms. Ja silitysvuori on edelleen aika omaa luokkaansa; taas sain kassillisen uusia vauvan vaatteita, jotka odottavat pesiäänsä ja silittäjäänsä. Ja minähän en nyt vaan missään nimessä halua jättää mitään hommia siihen, kun palaan Turun reissulta, koska sitten meillä on jo ihan uudet ohjelmat ja hommat käsillä (auta armias, jos meidän pihalla lymyää yksikin lumikinos siinä vaiheessa!!)


Perjantaina mulla oli se sokerirasitustesti ja täytyy sanoa, että ainakin mun kohdalla sen kauheuksia oli liioiteltu aivan way too much. Eihän se nyt ole kivaa lähteä kävelemään sellaista 5 km matkaa neuvolaan, kun ei ole 12 tuntiin syönyt, mutta ei siihen kuollut. Siihenkään ei kuollut, kun ensimmäiset verikokeet otettiin sormenpäästä ja käsivarresta, eikä siihen sokeriliemeenkään, joka maistui aivan hapottomalta cokikselta. Siinä vaiheessa, kun tunti edellisestä verikokeesta otettiin uusi verikoe, alkoi hieman huimata, ja olin aika varma, että minulla lähtee taju, mutta ei lähtenyt. Kolmas verikoe hieman inhotti, koska se otettiin samasta kohtaa ensimmäisen verikokeen kanssa, ja siihen oli kuitenkin ehtinyt muodostua jo mustelma, mikä hieman sattui. Mutta kuten sanottu, selvisin siitä, ja nyt vielä tiedoksi muillekin vastaavaan kokeeseen joutuville; se ei välttämättä ole ollenkaan niin kamalaa kuin jotkut antavat ymmärtää - eikä siihen ainakaan kuole (kuten minä luulin).

Muutaman tunnin kuluttua pitäisi sitten soitella neuvolaan tuloksista, mutta minä en kyllä jaksa olla ollenkaan huolissani niistäkään, koska olen varma, ettei minulla mitään diabetesta ole, kun ei minulla mitään riskiteijöitäkään ole. Tämä oli vaan tällainen varmistuksen varmistus, mikä on kyllä sinänsä ihan hyvä asia, että kaikki kuitenkin tutkitaan, varmuuden vuoksi, jotta ei sitten tarvitse jälkikäteen voivotella, jos jotain ilmenisikin.


Eilen pestiin auto viimeisen päälle sisältä ja ulkoa, mies vaihtoi siihen renkaat ja laitettiin myynti-ilmoitus nettiin. Yhyy, meidän on pakko luopua meidän suloisesta pikkuautosta. :< Taisimme itse asiassa puunata sitä hieman liiankin tarkkaan, koska noin minuutti ilmoituksen laiton jälkeen soi miehen puhelin jo, ja autosta kyseltiin.

Auto-operaation lisäksi viikonloppuun mahtui siivousta, kodinhoitohuoneen laittoa pikkuista ajatellen, pihahommia, saunailtaa ystäväpariskunnan kanssa ja vierailua ystävän luona. Ja tapasinpa muuten uuden siivousidolinikin; ystäväni äiti. Käväisin nimittäin ystäväni luona, kun hän oli äitinsä kanssa tekemässä asuntoonsa muuttoa edeltävää loppusiivousta, ja vaikka olin jo aiemmin tiennyt, että hänen äitinsä on ihan siivousguru, iski todellisuus kunnolla vastaan vasta, kun näin hänet keikkumassa tuolin päällä pesurätti kädessä ja rullaluistelussa käytettävät suojat polvissaan konttausta helpottamiseksi. Kerrassaan ihailtavaa paneutumista työhön, vaikka täytyy sanoa, että samalla minua hieman suretti se, miten kaikki työ menee ystäväni osalta tavallaan hukkaan, koska hän ei voi jäädä ihailemaan ja nauttimaan niistä peileiksi kelpaavista keittiön kaapeistaan.

Itsehän saan nimittäin hirmuisen suurta mielihyvää edelleen esimerkiksi siitä, kun kävelen omaan keittiöömme ja vilkaisen eilen puunaamaani hellaa; veitsellä ja sienellä rapsuttelin hellalevyjen reunasta kaikki pinttyneet ja mustuneet tahrat pois, ja nyt, monen tunnin uurastamisen jälkeen, levyjen reunuksista voisi todellakin peilata itseään, niin kirkkaat ne ovat. Ei voi mikään painaa mieltä, kun niitä käy hetken ihailemassa.

Tunika: Modtex (?), neule: Seppälä, huivi: Gina Tricot, legginssit: H&M, kengät: Zatza, laukku: Aleksi13, rannekoru: Snö

Tuo kuvissa näkyvä asu oli ylläni perjantaina, ja vaikka se onkin hurjan yksinkertainen, miellyttää se ainakin omaa silmääni kummasti. Mustavalkoinen näköjään vaan toimii aina. Innolla odotan jo, että pääsen vetämään tennarit jalkaani; sisko raportoi eilen, että Turussa lämpötila oli + 15 astetta ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Kyllä kelpaa. <3

Mukavaa ja reipasta viikkoa kaikille!

torstai 19. huhtikuuta 2012

Istumaterapiaa

Kyllä huomaa, että meikälikka ei ole ollut aikoihin toimistotyössä tai missään muussakaan ahterilihaksia vaativassa istumahommassa, koska 1½ tunnin perhevalmennus alkoi olla ihan siinä sietokyvyn rajoilla - mä en vaan yksinkertaisesti pysty enää istumaan niin pitkiä aikoja paikoillani. Jalat puuttuu, alaselkä kipeytyy ja ahteri puutuu. Onnekseni se kokoushuone oli täynnä muitakin raskaana olevia ja huomasin, etten suinkaan ollut ainoa puutuvine raajoineni; kummasti alkoi porukka siinä tunnin jälkeen kiemurrella ja vaihtaa asentoa.

Ja olipa siellä eräs nuoriherrakin, joka ei tuota istumisen jaloa taitoa hallinnut edes siinä määrin, missä minä - minä sentään yritin esittää ihan coolia sen sijaan, että olisin puoliksi maannut pöydällä ja näyttänyt avoimesti kaikille, että hei mä en jaksa eikä mua oikein kiinnostakaan. Koska mua kyllä kiinnosti. Olisin vaan kuunnellut mieluummin seisaallani.

Neule: Siskolta, legginssit: H&M, molemmat leohuivit: H&M, laukku: Seppälä, kengät: K-Kenkä

Alkuun näytti pelolttavasti siltä, että kyseisellä valmennuksella olisi ollut niinkin suuri kannatus kuin yksi osallistuja; minä, mutta se olikin sitten vaan sitä, että minä olen tapani mukaan paikalla silloin, kun kutsussa lukee, tasan, enkä kymmenen minuuttia sen jälkeen, kuten ilmeisesti yleisesti on tapana. Eipä siinä, olisin minä mieluusti sen valmennuksen käynyt ihan yksinänikin hoitajan kanssa; valmennuksen sattui nimittäin pitämään eräs hoitaja, joka on minullakin ollut ennen lääkärikäyntiä ja hän on varsin mukava naisihminen. Joskin varsin neuvolahoitajan oloinen; sen oloinen, että mieheni kokee suunnatonta ahdistusta edelleen, jos yritän saada häntä mukaan normaalille neuvolakäynnille... :D

Nyt minulle vasta valkeni sekin seikka, että täällä tosiaan neuvolasta hoitaja tulee kotikäynnille vauvan syntymän jälkeen. Kyllähän siitä on lukenut noissa yleisissä vauvavihkosissa sun muissa jotain, mutta olen pitänyt sitä lähinnä urbaanina legendana ja menneiden vuosikymmenien juttuna, mutta näköjään joissain kunnissa sitä edelleen tehdään! Jotenkin liikuttavaa ja tulee ihan joku maalaiskylä mieleen. Mikä tämä kyllä melkein onkin, mutta että näin paljon.


Huomenna olisi heti aamusta vuorossa sokerirasitustesti labrassa, jota olen kauhulla odottanut ensimmäisestä neuvolakäynnistäni saakka. Jo pelkästään 12 tuntia syömättömänä tuntuu näin raskaana ollessa melkoisen haasteelliselta hommalta, puhumattakaan siitä, että senkin jälkeen kaksi tuntia mennään pelkän sokeriliemen voimalla. Yök. Ja neuvolahoitajani vinkki oli, että ei kannata oksentaa, koska koko homma menee silloin pieleen. No niin, se onkin helppo vinkki noudatettavaksi....

Että näillä eväillä oikein rattoisaa illan jatkoa kaikille! Minä taidan mennä kuuntelemaan kehtolauluja...

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Ekologista siivousta

Voisin harkita ihan pelkän siivousblogin perustamista, kun en näköjään malta enää mistään muusta kirjoittaakaan, kun pesänrakennusvietty jyllää siihen malliin, ettei mene päivääkään, ettenkö jotain siivoilisi.

Siivoiluun on kuitenkin ihan perusteltu syykin, sen lisäksi, että haluan kaikkien paikkojen olevan tip top ennen pienokaisen tuloa. Olemme nimittäin ensi viikolla lähdössä mieheni kanssa kesälomalle Turkuun vajaaksi pariksi viikoksi ja siksi aikaa miehen äiti tulee tänne meille kissavahdiksi, eikä olisi kovin kiva jättää mitään sotkuja jälkeensä.

Toisekseen, heti lomamme päätyttyä päräyttää Jyväskylän ihanin pariskunta meille muutamaksi päiväksi, ja koska olen onnistunut dumppaamaan kaikki neuvola- ja lääkärihommat tuota edeltävälle päivälle, en uskalla luottaa siihen, että ehtisin silloin mitään kovin kummoisia siivoilla.


Yksi seikka, joka entisestään lisää siivousintoani, on täydellinen puhdistusaine, ja nyt minulla on se (ollut jo noin viikon ajan). Äitini käyttää Ecostarin puhdistusianetta ja tutustutti minutkin siihen aikoinaan, ja se oli rakkautta ensikokeilulla. Anoppini oli jostain hankkinut vastaavan tuotteen, Universal Stonen, ja kun minä sen sitten bongasin Ruohonjuuresta, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, tilaanko vai enkö.

Universal Stone on tosiaan täysin myrkytön ja ympäristöystävällinen tuote, joka kaiken hyvän päälle myös tuoksuu hyvältä! Hinta saattaa äkkiseltään kuulostaa aika suolaiselta, 21,68 €, mutta kun ottaa huomioon, että tämä on todella  r i i t t o i s a , ei summa ole pahakaan. Äkkiseltään arvioituna sanoisin, että minun tarvitsee ostaa uusi tällainen ensi vuonna. Ja minä siivoan paljon, kuten olette ehkä huomanneetkin.


Ennen tätä löytöä puhdistin kaikki pinttyneet liat (ovet, katkaisijat, patterit...) taikasienellä, esim. Viledan Miracleanilla, joka kuitenkin kuluu todella nopeasti, eikä niitä neljän kappaleen paketteja tarvita montaakaan, kun on jo tuon puhdistusaineen hinta koossa.


Perussiivoilun lisäksi olen vihdoin saanut tartuttua ikuisuusprojektiini; työhuoneen järjestämiseen! Kyllä täytyy olla noilla hormoneilla joku vaikutus taas tähänkin asiaan, koska tuo homma on roikkunut tehtävien listalla varmaan niin kauan kuin olemme tässä talossa asuneet, ja nyt en malta millään lopettaa sen parissa. :D

Sen lisäksi olen leiponut sämpylöitä ja hoidellut vakuutusasioita. Nyt on sekä vauvalle, että minulle vakuutus hankittuna. Minun vakuutus tosin tuli tuon vauvavakuutuksen kylkiäisenä ikään kuin, enhän minä sellaista muuten olisi... Meilläkin se klassinen tilanne, että auto, moottoripyörät, peräkärry (!!), vene ja talo on kyllä vakuutettu, mutta ei kumpaakaan meistä. Nyt sitten kuitenkin on minulle tosiaan henkivakuutus ja vauvalle niin kattava vakuutus, kuin vaan olla voi.

Seuraavaksi pitäisi tarttua yhteen toiseen ikuisuusprojektiin; valokuvien tilaamiseen. Ifolorilla on tänään vielä kaikki digikuvien kuvakoot - 50 % alennuksessa, ja pakko kai se on tarjous käyttää hyväksi, kun muutenkin olen jo pidemmän aikaa ollut aikeissa tarttua tuohon ah niin vastenmieliseen ja työlääseen hommaan... On sitten taas muistikorteilla tilaa vauvakuvia varten. ;)

Pyykkärimuija

Minä olen nyt viettänyt monta päivää lähinnä pyykkikoneen ja silityslaudan välissä poukkoillessa, sillä saimme mieheni työkaverilta monen monta kassillista vauvanvaatteita ja muita tarvikkeita, joita olen tässä sitten pyykännyt, silittänyt ja viikannut siististi kaappiin odottamaan pientä tulokasta.


Vieläkin tuntuu vähän uskomattomalta, että tätä se sitten tulee olemaan; pyykkiteline täynnä vauvanvaatteita. Muutenkin minulla on edelleen pieniä vaikeuksia olla pysähtymättä jokaisen vauvatarvikkeen kohdalla huokailemaan ja ihmettelemään tulevaa. :)


Hyvä saada heti kaikki tällaiset hommat alta pois, koska ystävä tuossa juuri eilen soitteli, etteivät ne vauvanvaatteet suinkaan tähän loppuneet, vaan häneltä on tulossa vielä ihan kunnon satsi. Pian meillä on vauvalle niin paljon vaatetta, ettei se millään ehdi käyttää niitä kaikkia!


Minä pesen kaikki vauvanvaatteet pesupähkinöillä, ja niistä tulee aivan ihanan pehmoisia.



Ja tottahan sitä pitää olla musiikkia silittämisen siivittämiseksi! Luulenpa, että meidän vauva tulee osaamaan Kaija Koon kaikki kappaleet ulkoa heti syntymästään saakka, sen verran ahkeraan äiti on noita biisejä kuluttanut tässä viime päivien aikana... Olisikohan jo aika vaihtaa johonkin muuhun? :D

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Illallinen

Joskus on kiva panostaa ruokailuunkin vähän enemmän. Itsellekin tulee hyvä mieli aherruksesta ja onnistumisesta. Tässäpä yksi minun miehelleni loihtima illallinen - melkein kuin olisi ravintolassa oltu. :)

Kukkakaaligratiinin tein tällä ohjeella, ja oli kyllä herkullista!


Kukkakaaligratiinin lisäksi lihaa ja paistinpannulla käytettyjä, yrteillä maustettuja, kasviksia.



Kevättä kengissä

Eilen saapui H&M:n pakettini, josta paljastui muutamia must -hankintoja kevääseen. Minulla ei nimittäin ollut ainoitakaan korottomia kenkiä kevääksi, eikä ankkamainen taaperrus piikkikoroilla oikein jaksanut innostaa, varsinkin, kun muutenkin meno tuntuu olevan monesti varsin etukenoista.


Niinpä hankin sitten muutamat tennarit, joilla kelpaa tepsutella sulalla asfaltilla. Kaikille noille jäi 10 %:n alennuksen jälkeen hintaa vaivaiset 8,95 € /pari, joten ei mikään hirveän paha sijoitus kengistä. Punaiset olivat vähän sellainen villikortti ostoskorissa, mutta jostain syystä olen nyt muutenkin niin kovasti mieltynyt tuommoiseen pinkihtävään punaiseen, etten malttanut olla klikkaamatta niitäkin mukaan.


Minä olen omistanut tämän tyyppiset kävelytennarit viimeksi joskus monta vuotta sitten lukiossa - sen jälkeen olen tyytynyt tepastelemaan koroilla tai ballerinoilla.


Viime vuoden ballerinani olivat auttamattomasti tulleet tiensä päähän ja niiden tilalle piti löytää uusi pari, joka sekin oli hieman villikortti minulle, nimittäin ruskea. Omistan todella vähän mitään ruskeaa, mutta mustaa liiaksikin, joten päätin nyt ottaa riskin, ja luulenpa, että se todella kannatti. :)


Nämä ovat ihanat! Vielä ei ihan ole ballerinakelit, mutta nämä odottavat sitten siihen, kun toukokuussa tulemme takaisin Turun reissultamme, josko sitten jo tarkenisi näilläkin. Tennaritkin ajattelin säästää Turun reissulle, että on sitten siistit ja ihan tuliterät kengät siellä. Eikä täällä pohjoisessa nyt kuitenkaan ehkä ihan vielä mitkään tennarikelit ole, vielä saisi vähän enemmän sulaa.


Uusia sukkia tuli tilattua samaan syssyyn. Ihanan värisiä nämäkin. :)

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Bad hair day

Meillä on aina nämä miehen vapaapäivät (kyllä, hänelläkin on välillä sellaisia!) vähän hektisempiä, kun jostain syystä niille tulee aina varattua kaikenlaista puuhaa ja menoa, mutta ajattelin nyt kuitenkin tulla esittelemään hieman tämän päivän vaatetustani, kun kerrankin siitä on kuvatkin (toinen juttu, mikä kuuluu olennaisena osana miehen vapaapäiviä ;> ).


Tämä paita on uusivanha; sain sen miehen työkaverilta, kun kävimme tyhjentämässä tuon varastot vanhoista vauvan tarvikkeista - minun ensimmäinen ihan oikea äitiyspaita, H&M:n Mama -mallistoa. Kerrankin kävi niinkin sopivasti, että olemme tuon naisen kanssa sentilleen saman mittaiset, joten myös eräät äitiyshousut olivat minulle varsin sopivat pituutensa puolesta. Täytyy kyllä sanoa, että on melkoinen yhteensattuma, että ylipäätään törmää aikuiseen ihmiseen, jonka pituus on 156 cm...

Samaiselta työkaverilta saimme myös hirveän määrän kaikenlaista muuta tarviketta pienokaiselle, ja niitä esittelen täällä sitten pikku hiljaa, sitä mukaa, kun saan niitä pestyä ja järjesteltyä omille paikoilleen.

Housut ovat puolestaan Vero Modan, ja kuuluvat yksiin niistä kolmesta housusta, jotka minulle vielä menee päälle. Nämä ovat kyllä ihanat, kun vyötärö on sen verran alhaalla, etteivät nämä paina vatsaa, ja kiinnityksestäkin voi hyvin jättää napit auki, jos laittaa vetoketjun ja hakasen kiinni.


Aamulla oli heti taas neuvola, ja sydänääniä kuunnellessa oli äidillä vaikeuksia pidellä nauruaan, kun pikkuisella oli hikka, ja joka hikkauksella syke katkesi ja vatsassa tuntui pieni töytäisy. Ja hoitaja ihmetteli, kun sanoin, että liikkeet näkyvät jo päällekin päin, ja kun siinä hoitopöydällä sitten olin ja hoitaja laittoi geeliä vatsan päälle, potkaisi vauva oikein kunnolla, niin näki hoitajakin sitten, että kyllä ne vaan liikkeet näkyvät. :D Ja taas naurettiin tätä minun jättimahaani....

Neuvolan jälkeen kipaisin postissa hakemassa hieman pakkausmateriaaleja blogikirppiksen laukuille, jotta saan nekin tänään postiauton matkaan. Toinen reissu postiin on siis vielä tehtävä, kun en viitsinyt kaikkia kamoja raahata mukanani ensin neuvolaan ja sitten postiin, kun tuo paikallispostimme on kaupan yhteydessä, eikä mitään pakkaustiloja hirveästi ole. Mutta tiedoksi siis laukkujen ostajille, että tänään ne lähtevät matkaan! Ja samalla saankin noutaa taas yhden paketin, jonka saapumisilmoitus tuli tänään. Ärsyttäviä ne "nouda vasta kello 16:00 jälkeen" -jutut, kun minä haluaisin noutaa ne ihan heti nyt!!

Ja huomatkaahan muuten, että tuolla blogikirppiksellä olisi vielä yksi laukku vailla ostajaansa, jos jotain kiinnostaa!

Paita: H&M Mama, Housut: Vero Moda, Takki: Italiasta, Laukku: Seppälä, Huivi: Marja Kurki (lahja työpaikalta)

Tänään siirryin myös kevättakkiin, ainakin hetkellisesti. Ainoa villakangastakki, joka minulle vielä menee päälle, on niin hankala ja inhottava ja näyttää niin tyhmältä tämän mahan kanssa (puhumattakaan että sitä pitäisi auki), että oli pakko kokeilla, josko sitä jo tarkenisi ihan lyhyen hetken ohuemmallakin takilla. Ja tarkeneehan sitä, kun ei hirveästi joutunut ulkona olemaan. Yksikään kevättakkikaan minulla ei toki mene kiinni asti, mutta sen kanssa täytyy nyt vaan elää. Mitään äitiystakkia en kuitenkaan meinaa hankkia näin lyhyeksi ajaksi, vaikka mikä olisi.

Tuo Marja Kurjen silkkihuivi on lahja entiseltä työpaikaltani, kun lähdin sieltä opiskelemaan. Kuuluu ehdottomiin suosikkeihini. :)


Niin ja sitten se bad hair day.... Tuo viimeksi testaamani Born to Bion shampoo ei ollutkaan ihan niin hyvä kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää, sillä pesusta seuraavana päivänä jo tukka alkaa näyttää melkoisen rasvaiselta ja menee pitkin päätä. Tuo shampoo on kyllä tarkoitettu kuiville hiuksille, mutta ei kai se sentään tarkoita, että vaihtoehto kuiville on rasvainen? Saattaa siis olla, että sarjan muut shampoot eivät tee hiuksista heti rasvaisen näköisiä, mutta minä taidan suosiolla kokeilla ensi kerralla jotain toista merkkiä.

Tämän aamun rasvaletin pelasti siis Klippoteketin kuivashampoo ja Tigin hiussuihke. Molemmat muuteen varsin loistavia tuotteita, mutta tuo haju, kummassakin! Aivan karsean imelä. Ja tuo Tigi haisee vieläpä ihan säilykekirsikalle, mitä inhoan ihan sydämeni pohjasta. Yök.

Mutta nyt tämä neiti rientää pakkaus- ja siivoushommiin!

Energistä viikkoa kaikille!

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Born to Bio

Kävin eilen noutamassa Hyvinvoinnin tavaratalosta tilaamani paketin ja Born to Bion shampoo kuiville hiuksille pääsi heti testaukseen, sekä minulle, että miehelleni.


Tämä on ensimmäinen shampoo luonnonkosmetiikan puolelta, jota kokeilen, ja olin jopa hieman positiivisesti yllättynyt, miten hyvin tämä toimii! Vaahdottui kohtuullisesti, koostumus oli kutakuinkin normaali ja tuoksu oli miellyttävä. Vaikutuksista hiuksiin pidemmän päälle en vielä osaa sanoa, koska olen vasta kerran tätä kokeillut, mutta kyllä tämä ainakin pesun jälkeen jättää ihan hyvin käsiteltävän reuhkan.


Mies puolestaan ei ollut niinkään vakuuttunut tästä. Shampoo ei vaahdottunut hänestä riittävästi, ja koostumus oli "luirua". Mikä on kyllä ihan totta, jos tätä vertaa normaaleihin shampoihin, mutta uskoisin, että tähänkin tottuu ajan kanssa. Ja minä ainakin hieron päähäni mieluummin vähän luirua, mutta myrkytöntä shampoota, kuin täydellisen koostumuksen omaavaa, mutta kaikenmaailman myrkyillä ja haitallisilla aineilla tehostettua shampoota.


Shampoita on tarjolla niin normaaleille, kuiville, hilseileville kuin rasvoittuvillekin hiuksille, ja lisäksi Born to Biolla on deodorantteja, suihkugeelejä, vauvan hoitotuotteita ja ihoöljyjä. Myös miehille on ihan oma sarjansa suihkugeelejä, joissa pakkaukset ovat vähän enemmän miehisiä ja vähemmän jugurttipulloa muistuttavia. Vaikka minusta nämäkin purnukat ovat kyllä varsin ihastuttavia. :)

Nyt nuo shampoot ovat Hyvinvoinnin tavaratalossa tarjouksessa, hintaan 6,95 €/300 ml (norm. 8,90 €), jos joku kiinnostui.

Onko teillä muilla kokemuksia luonnonkosmetiikan shampoista? Suosituksia saa laittaa tulemaan, jos joku esimerkiksi tietää tuotteen, joka olisi vielä enemmän normaalin shampoon kaltainen!