Tuku tuku lampaita

Eilen käväistiin taas asioilla ja käytiin samalla katsastamassa Punaisen ristin Kontti -kirpputori. Yksi pieni löytö tuolta tehtiin (=minä tein), vaikka oltiinkin jo sovittu, että ennen sukupuolen tietämistä ei osteta yhtään lisää vaatteita...

Mutta kun! Se oli niin suloinen, hyväkuntoinen, ihastuttavan värinen, ja siinä on lampaita!!

Potkupuvun koko on 60 cm ja hintaa sillä oli huimat 1,50 €. Yhtäkään käytänjälkeä en tuosta löytänyt, joten taas oli vähän kuin olisi rahaa laittanut pankkiin, kun säästi niin huimasti, vai mitä? ;) Ei mutta kyllä se vaan niin on, että lastenvaatteet ovat aika hurjan hintaisia nykypäivänä, eikä minulla ainakaan olisi koko vaatevarastoa ikipäivänä varaa hankkia uutena - ja miksi hankkisinkaan, kun käytettynä saa täsmälleen yhtä hyvää huomattavasti paljon edullisemmalla.

Sitä paitsi, aina, kun tekee jonkun ihanan löydön kirpparilta, on se ilo paljon pidempiaikainen ja suurempi kuin kaupasta tehty "löytö".

Tuku tuku lampaitani.. päkä päkä... Miten voikin olla noin suloinen?

Minä taidan olla aikamoinen vaatehullu, mitä tulee vauvanvaatteisiin. Enkä vain sillä, että hamstraisin niitä liikoja, vaan lähinnä sillä, minkälaisia haluan niiden olevan. Minä haluan kauniita, pehmeitä, värejä ja kankaita, kauniita kuvia (mieluiten suloisia eläimiä). En halua mitään oransseja retrokuteita tai sellaisia väriövereitä, että migreenikohtaus iskee niitä katsellessa, olkoonkin vaan lastenvaatteet. Sitä paitsi eihän pieni vauva edes erota kaikkia värejä, joten miksi niitä pitäisi niin hulluna ollakaan?