perjantai 16. joulukuuta 2011

It feels like a miracle

Tänään oli ensimmäinen neuvolakäyntini ja sen jälkeen olenkin ollut ihan yhtä hymyä koko tyttö! Ystäväni kanssa juttelin eilen aiheesta ja hän jo etukäteen varoitteli, että ei sitten kannata säikähtää, jos sydänääniä kuunnellessa ei mitään kuulukaan, vaan se on ihan normaalia, ettei niitä näin alussa vielä kuulu. Mutta kuuluipa kuitenkin! Oikein selkeät ja hyvät äänet. Ja tottahan minä olin pillahtaa itkuun, kun se syke sieltä löytyi.


Hirvittävän määrän sain kaikenmoisia oppaitakin kotilukemiseksi ja ultra-aikakin tuli jo varattua. Hammaslääkärilläkin olisi kuulemma syytä käydä varmuuden vuoksi, hui... Jos minä jotain pelkään, niin hammaslääkäriä. Aivan kuollakseni. (Ja siitä syystä olenkin käynyt kyseisen ammatinharjoittajan luona viimeksi joskus yläasteella...)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti