tiistai 15. marraskuuta 2011

I run, run, run, like a Duracell Bunny

Päivät kiitävät ohitse aivan tolkuttomalla vauhdilla ja illalla vasta ehtii havahtumaan siihen, että jälleen yksi päivä on ohitse. Tänään olen kipitellyt pitkin Oulun katuja ja virastoissa asioita hoitelemassa.

Harmikseni sain huomata, etteivät ohuet sukkahousut riitä enää mitenkään hameiden kaveriksi, sillä niin kovin pääsi jo kylmyys puremaan. Vaikka ainahan ensimmäiset hieman kylmemmät päivät tuntuvat aivan kauhistuttavilta, kunnes niihin ehtii tottua ja + 1 tuntuu jo lämpimältä.

Paita: Seppälä, Toppi: Seppälä, Hame: Lindex, Vyö: Vero Moda, Sukkahousut: H&M

Pikku hiljaa alkaa jo tottua uuteen asuinympäristöön ja mielessä vilisee ideoita siitä, miten tästä täysin alkuperäisessä asussaan olevasta talosta taikoo omannäköisensä. Ne taiat vaativat totta kai hieman muutakin kuin taikasauvan heiluttelua, joten muutokset on tehtävä asia kerrallaan, kukkaron nyörien mukaan. Kunhan nyt vain saataisiin alakerran varasto-look muistuttamaan hieman enemmän sitä, miltä perinteinen olohuone yleensä näyttää, voisi alkaa keskittyä niihin hieman luovempiin ideoihin.


Tänään palautimme jo kuorma-auton ystävälleni ja siirryimme takaisin pikkuautoomme, joten suurimmat muuttotohinat ovat jo onneksi ohi. Huomenna olisi vielä tarkoitus käydä siivoamassa vanha asuntomme lattiasta kattoon, jotta uuden asukkaan on mukavampi alkaa sinne kotia rakentaa. Tuntuu lohduttavalta, että kyseiseen asuntoon muuttaa sukulainen, josta tietää, että pitää kodista varmasti huolen, eikä päästä paikkoja repsahtamaan, saatika tuhoaisi mitään.

Pieni sneak peak uudesta asunnostamme; yläkerran ihastuttavat kaltevat katot.
Vaikka alkuun sopeutumiseni tähän asuntoon tuntuikin hieman kaukaiselta ja toisinaan jopa täysin mahdottomalta asialta, olen pahimmasta kaaoksesta selvittyäni alkanut jo nähdä kauneutta ympärilläni. Leivinuuni on hieman jo kuluneesta ulkonäöstään huolimatta täydellinen kodin sydän, eikä leivinuunista leijailevaa savun tuoksua voita mikään. Puhumattakaan siitä, millaisia herkkuja siinä saa valmistettua!

Yläkerran lautalattia ja makuuhuoneiden kaltevat katot saavat myös sydämeni sykkimään. Loppujen lopuksi tämä talo on juuri sitä, mitä kodikas talo onkin. En malta odottaa, että saamme tämän järjestykseen ja kaikki huoneet muuhunkin käyttöön kuin talon alkuperäisten huonekalujen ja esineiden varastoimiseen. :)


Loppuun vielä Katzenjammerin kappale, joka tuo mieleeni aina sirkuksen ja sopii tämän päivän tohinoihin täydellisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti